Kurssi antaa varmuuden käyttää puukkoa ja kirvestä retkillä: opit teroittamaan työkalut, hallitsemaan turvalliset otteet ja tekemään yleisimmät vuolutyöt makkaratikusta vaellussauvaan. Harjoittelet kiehisiä, lovivuolua ja koverrusta hiiltämällä. Kurssi huipentuu oman kapustan, eli erälusikan vuolemiseen ja koristeluun.
Olen Jani Grönlund, itseoppinut puunveistäjä. Työkseni teen erilaisia puuveistoksia. Pääosin työskentelen moottorisahaveistosten parissa, mutta jonkun verran teen myös perinnekäsitöitä. Elelen maaseudulla, ja täällä pääsen touhuilemaan kaikenlaisten mukavien projektien parissa samalla taitojani kehitellen. Veistokaverina minulla on koiramme Nila!
Eräilijällä on syytä olla mukana hyvä kirves ja puukko. Isoa kirvestä ei retkillä kannata mukana kantaa, pienemmälläkin tulet toimeen. Pienellä kirveellä polttopuiden halkomiset ja myöhemmin nähtävät veistotyöt sujuvat parhaiten. Itse suosin retkillä loivateräisempää pikkukirvestä, koska se on monikäyttöisempi kun ns halkomakirves. Jos sinulla on jo jokin kirves olemassa, opettele käyttämään ensin sitä, jotta tiedät myöhemmin millaiset ominaisuudet sinun retkiisi sopivat. Kevyillä retkillä et kirvestä usein edes tarvitse.
Puukko on eräilijän Perusvaruste isolla P:llä. Jos puukkosi on kestävä, hyvässä terässä ja hallitset turvallisen käsittelyn, pärjäät tilanteessa kuin tilanteessa. Puukko on pääasiassa erilaisten asioiden vuolua, viiltoa ja pistoa varten. Älä väännä sillä mitään! Jotkut pitävät taittoveitsistä, toiset perinteisistä puukoista, joku jostain muusta. Tärkeintä on, että se on kestävämpi kuin voima jolla tulet sitä käyttämään. Peruspuukolla pääset hyvin alkuun. Jätä markettien halvimmat puukot hyllyyn. Muutamalla kympillä pääset jo toimivaan puukkoon käsiksi.
Kirveellä ja puukolla et tee mitään, elleivät ne ole terässä! Sen takia aivan ensimmäiseksi sinun on opeteltava teroittamaan työkalusi. Markettien hyllyistä löytyy teroituskiviä, kovasimia, joilla pääset alkuun. Tarjolla on myös kotimaisia kiviä. Teroitus on oma taiteenlajinsa, mutta tärkeintä on ymmärtää perusteet ja oppia tuntemaan kuinka omat teräkalut tulevat toimeen hiomakivesi kanssa.
Puukkoja ja kirveitä:
www.marttiini.fi/retkeily
Hiomakiviä:
www.wastikivi.fi
Harjoittele erilaisilla puukoilla ja kivillä, niin löydät itsellesi sopivat työkalut.
Hiomakiviä:
www.wastikivi.fi
www.motonet.fi/tuote/hiomakivi
Esittelyvideossa esittelin muutamaa erilaista kirvestä ja niiden teräprofiileja. Itse käytän pientä veistokirvestä, enkä varsinaista halkomakirvestä. Teroitan kirveen käytännössä samoilla askeleilla kuin puukonkin. Tavoiteltava teräprofiili on englanniksi nimeltään Convex grind. Tällöin terä kestää hyvin iskuja, ja on oikein teroitettuna riittävän terävä myös kirveellä vuolemiseen.
Ehkä kaikista yleisin vuolutyö retkellä on makkaratikku. Mukava pieni ja käytännöllinen vuoluharjoitus hyvää hiillosta odotellessa. Muista vain, ettet vuole terä jalkojen välissä!
Parin-kolmen sentin paksuinen kepukka on sopiva vaellussauvaksi. Käytä tuoretta tai hyvin kuivunutta puuta, ja vältä lahoja keppejä. Napauta keppiä vaikka kiveä vasten, niin saat tuntuman sen kestävyydestä. Muista vuolla hallitusti ja ajatuksella, sekä kokeile eri tyylejä. Kirveelläkin saat tehtyä tarkkaa jälkeä, kun naputat sillä hiljaa vain ”paikallaan”, ja pyörittelet puuta iskukohdan alla, hyvin tukien. Harjoittele lovivuolua jo nyt, niin kapustan teko käy kätevämmin! Jos et halua kokeilla terän pitoa kämmenen sisällä kirjoitusasennossa, voit jättää sen hyvin myös tekemättä. Etene omaan tahtiisi. Ja muista, jos ensimmäinen sauva ei ollutkaan aivan mieleinen, tee toinen!
Tässä vaiheessa kannattaa varata sylillinen kuivia halkoja, ja opetella rauhassa eri tyylejä halkoa eri kokoisia halkoja. Pidä huoli, että halkaistava puu on joko tukevasti pystyssä, tai tukevasti käsissä iskukohdan alapuolelta tuettuna. Voit kuivaharjoitella iskuja mielessäsi. Eli mitä tapahtuu, jos vaikka isku menee ohi, tai puu on väärin tuettu. Käytä tarpeeksi suurta halkomapölkkyä. Pienten kirveiden kanssa tulee olla tarkkana, että isku suuntautuu ylhäältä alaspäin, ettet vetäise kirvestä lopussa liikaa itseäsi kohti lyhyen varren takia.
Jos kirves on sinulle täysin uusi kapistus, niin pilko vain pieniä kalikoita aluksi. Opit melko nopeasti sopivanlaisen tyylin, ja on turvallista siirtyä isompiin halkoihin.
Kiehisen vuolussa pääset harjoittelemaan tehokasta voimavuolua. Eikä haittaa vaikkei vuolutyöstä kovin kaunis tulekaan, nuotioon se menee kuitenkin!
Tämä onkin jo vähän vaativampi veisto- ja vuolutyö. Videon vinkeillä pääset kuitenkin hyvin ajatukseen kiinni, ja omaan tahtiin touhuamalla saat myös hyvän kapusta-aihion valmiiksi. Etsi vain kuiva ja oksaton halko, missä ei ole silmin nähtäviä halkeamia. Tavoitteena olisi, että tämän vaiheen lopulla sinulla olisi noin 1,5-2cm paksu kapusta-aihio.
Muista säilyttää veistotöissä sopiva rentous, antaa terävien työkalujen tehdä työ, sinä vain ohjaat niitä. Ja ole myös tietoinen missä sormet lymyilevät! Kiire ei ole.
Etene varovasti, ja ole tarkkana erityisesti ettet polta reunoja. Mahtava tapa saada luonnon voimat osaksi puuhasteluprojektia!
Hiiltämällä saat koverrettua puuta eräolosuhteissa ilman mitään työkaluja. Samalla tyylillä on koverrettu isoja puukanoottejakin aikoinaan. Jos kuitenkin vuolukärpänen pääsi puraisemaan, kannattaa hankkia retkille mukaan kovelo. Sillä saat vuoltua kaarevia pintoja, eikä lusikkakaan ole musta noesta. Kovelokin on oltava hyvässä terässä, ja saat teroitettua sen samoilla opeilla kuin puukonkin. Ainoa ero on kaareva sisäpinta, jossa tarvitset pyöreää puikkomaista hiomakiveä ja stroppipuikkoa.
Koveloita:
Kovelo nettiverstaasta
Kovelo Sorvisopista
Rauhassa vain eteenpäin, ole varma vuolusuunnista! Ja erityisen tarkkana pitää olla lusikan kärjen vuolemisessa. Pitää miettiä mitkä syyt tukevat vuoltavia syitä, jottei joku kohta rapsahda irti hallitsemattomasti. Tavoittele symmetristä ja siistiä lopputulosta. Tee lusikkapesästä sen kokoinen että voit kuvitella syöväsi sillä.
Nyt pääset leikittelemään koristelutaidoillasi! Mikäs sen hienompaa kuin käyttöesine, jolla on koristearvoa, eikä mikään turhanpäiväinen koriste-esine, jolla ei ole käytännön arvoa.
Tee lovia, piirtele puukolla ja keksi jokin oma tunnistettava tyylisi. Esim lusikan päähän voi vuolla vaikka palluran tai timantin. Kuivaa puuta vuollessa hiomapaperi on täysin turha, mikäli vuolusuunnat on olleet hallinnassa ja kaikki puun syyt on suljettu. Jos tässä vaiheessa hieman hankaat hiomapaperilla, avaat puun syyt ja joudut vuolemaan taas kaikki kiinni. Tai vietät tunnin pari eri karkeuksisilla papereilla hinkaten. Eli pysy hiomapapereista erossa, ja opettele vuolemaan.
Kun vuoluvaihe on valmis, hankaa vielä puun pinta kiiltäväksi esim puukon hamaralla, metallilusikalla tai hiotulla hirvensarvella. Sitten voit käsitellä lusikan kylmäpuristetulla pellavaöljyllä tai parafiiniöljyllä. Tai nuolaiset lusikkapesän märäksi ja rupeat murkinalle!
Eräkapustan monimutkainen huolto-ohje:
Valitse kaikki jotka sopivat
Erittäin suuri kiitos että halusit syventyä kurssiini! Näillä opeilla kehityt puukon ja kirveen käytössä, vältät haaverit, sekä tulet retkiltäsi kotiin mukavat tarvekalut mukanasi. Jos sinulla on kurssi-ideoita mitä voisin opettaa, laita viestiä!
Minun touhuja voi seurailla some-maailmassa tai vaikka käymällä nettisivuillani:
www.janigronlund.com
TikTok
Instagram
Facebook
Youtube
Kiitos, ja mukavia puuhasteluhetkiä!
-Jani
